Jooga on vanha intialaisen terapian muoto

Jooga on ikivanha, Intiassa syntynyt harjoitus joka koostuu sekä fyysisestä, että henkisestä harjoituksesta. Joogaa on useita eri lajeja ja siihen voi kuulua muun muassa hengitysharjoituksia, meditaatiota, että erilaisia mantroja. Jooga on ennen kaikkea elämäntapa ja filosofia, jonka juuret ovat hinduismissa. Vaikka moni nykyään varsinkin länsimaissa harrastaa joogaa lähinnä puhtaan liikunnan vuoksi, on sen henkinen aspekti vähintäänkin yhtä tärkeä harjoituksen kokonaisvaltaisen ja terapeuttisen vaikutuksen vuoksi.

Useita eri määritelmiä ja tavoitteita

Koska jooga on ikivanha kulttuurin ja terveydenhuollon harjoitteen muoto, on siitä useita lajeja ja määritelmiä. Monet joogagurut ovat sitä mieltä, että jokainen määrittelee joogan itse omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaan. Vanhoissa teksteissä joogaa on kuvattu muun muassa mielen aktiviteettien sammuttamiseksi ja eräänlainen tietoinen ajatustensa hiljentäminen onkin yksi tavoitteista, joihin joogan henkisessä puolessa tähdätään. Monet joogan harrastajat kertovatkin, että säännöllisen harjoittelun myötä kärsivällisyys ja keskittymiskyky paranevat. Lisäksi suhtautuminen elämään ja yleinen elämänasenne saattaa muuttua positiivisemmaksi.

Joogan fyysinen puoli tähtää hengitysharjoituksen lisäksi yleisen liikkuvuuden parantumiseen, notkeuteen ja voimaan. Joogaa voi harrastaa oikeastaan kuka tahansa, sillä siinä jokainen tekee harjoitukset omien rajojensa mukaan, eikä lajissa kilpailla muita vastaan. Jooga on melko monipuolista liikuntaa, mutta samalla se on kuitenkin riittävän hidastempoista ja sopii esimerkiksi nivelvaivoista kärsiville.

Joogassa on eri suuntauksia

Erityisesti länsimaissa jooga on jakautunut useisiin eri tyyppeihin, joihin ohjaajat perehtyvät ja vetävät harjoituksia oman suuntauksensa mukaisesti. Joogan suuntauksia ovat muun muassa hathajooga, astangajooga ja kundaliinijooga. Joogan suuntauksesta riippuu muun muassa se, kuinka paljon joogassa on mukana fyysistä aktiviteettiä ja minkälaisia harjoitteita siihen kuuluu.

Astangajooga on erittäin dynaaminen tyyli, jossa on olemassa sekä vanha muoto, että modernimpi Sri K. Pattabhin kehittämä uudenlainen harjoitus, joka painottuu erityisesti hengityksen ja liikkeen yhteiseen virtaukseen. Hathajooga puolestaan keskittyy kehon huomioimiseen kokonaisuutena ja sitä ympäröivässä tilassa. Kundaliinijoogassa on mukana myös monta muuta aspektia, kuten terveelliset elämäntavat. Joogassa sisältö riippuu hyvin paljon myös ohjaajasta ja siitä millaiseksi ohjaaja on tunnin suunnitellut ja osittain myös siitä minkälaisia tavoitteita itselleen haluaa asettaa.