Itämainen ja länsimainen lääketiede

Itämainen lääketiede on käsitteenä melko moniulotteinen, sillä se jakautuu useampaan eri osa-alueeseen, kuten kiinalaiseen ja japanilaiseen lääketieteeseen. Yhteistä näille lääketieteen muodoille ovat pitkät perinteet ja mahdolliset uskonnolliset näkökulmat. Moni itämaisen lääketieteen menetelmä keskittyy ymmärtämään ihmistä enemmän kuin yksilönä; ihminen nähdään kokonaisuutena, osana maailmankaikkeutta ja hoidot voivat perustua esimerkiksi huonon energian poistamiseen tai vaikka puutostilan parantamiseen. Itämainen lääketiede erittelee länsimaista lääketiedettä harvemmin esimerkiksi eri taudinaiheuttajia. Sen sijaan se pyrkii näkemään ihmisen oman biologian lisäksi myös universumin muut vaikutukset ja näin ollen parantajan tulee huomioida esimerkiksi planeettojen asentoja ja luonnon elementtejä.

Itämainen lääketiede voi olla osa kokonaisuutta

Vaikka monet itämaisen lääketieteen harjoittajat kunnioittavat suuresti perinteitä ja ympäristön merkitystä hoidoissaan, eivät he välttämättä sulje pois myös länsimaisen lääketieteen yhdistämistä itämaiseen lääketieteeseen. Näitäkin koulukuntia toki löytyy, mutta monet hoitoja tarjoavat tahot ymmärtävät kokonaisuuden merkityksen ja näin ollen hyväksyvät myös länsimaisen lääketieteen osana kokonaisuutta.

Siinä, missä länsimainen lääketiede nähdään usein erottelevana ja kategorisoivana, pyrkii itämainen lääketiede päinvastoin luopumaan yksittäisistä osista ja hoitamaan kokonaisuutta. Monet hoidot painottuvat varsinkin nykyään myös preventiiviseen eli ennaltaehkäisevään hoitoon, jossa yksilö pyrkii omilla toimillaan vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa. Monet itämaisen lääketieteen suosijat näkevätkin länsimaisen lääketieteen ongelmana sen, että se keskittyy liiaksi hoitamaan oireita, ei ehkäisemään sairauden syitä.

Mitä länsimainen lääketiede ja itämainen lääketiede voisivat oppia toisistaan?

Erityisesti moni länsimaisen lääketieteen koulutuksen saanut saattaa vierastaa itämaisen lääketieteen parannuskeinoja ja onkin totta, että esimerkiksi tietyt sairaudet vaativat jopa melko radikaaleja, modernin lääketieteen saavutuksia. Se ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta hoitaa oireitaan samalla myös itämaisen lääketieteen keinoin, kunhan ottaa huomioon esimerkiksi lääkeaineiden ja joidenkin luonnonyrttien, kuten mäkikuisman yhteisvaikutukset.

Ihminen ei ole pelkkä fyysinen kokonaisuus, vaan mieli ja ympäristö vaikuttavat moneen sairauteen ja siksi tietynlainen tasapainoon pyrkiminen ja kokonaisuuden huomioiminen olisi hyvä olla mukana kaikessa lääketieteessä. Lisäksi kaikkien hoidettavien tarpeet on huomioitava yksilöllisesti, sillä yhdelle toimiva ei välttämättä ole toiselle ollenkaan hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on sekä hoitavan henkilön, että hoidettavan avoin suhtautuminen, tietysti potilasturvallisuuden puitteissa.